Hyvä tietää

Yrittäjän oman toiminnan merkitys kirjanpitäjän laskussa on suuri

Kirjanpitäjän työtä helpottaa paljon, mikäli kuitit on järjestetty ennen kirjanpitäjälle toimittamista. Kun kirjanpitäjän työ helpottuu, se tarkoittaa samalla laskusi pienenemistä!

Järjestäminen tarkoittaa sitä, että kuitit on laitettu samassa järjestyksessä kuin tiliotteiden tapahtumat. Näin tulee myös tarkistettua, että kaikille tapahtumille on tosite, jolloin puuttuvia kuitteja ei tarvitse etsiä. Eri tilit kannattaa pitää eri nipuissa.

Yrittäjä itse vastaa toimitetun materiaalin asianmukaisuudesta, mutta yhdessä voimme pohtia, mikä kulu kuuluu varmuudella yrityksen kuluihin. Mikäli kulu on epäselvä tai poikkeaa tavanomaisesta, niin on hyvä liittää mukaan selvitys kulusta, eli kirjoittaa tositteeseen käyttötarkoitus, jolloin voin sen helpommin asianmukaisesti kohdistaa oikealle kirjanpitotilille.

Tarjoamani taloushallintopalvelut

Kirjanpidon hinnan muodostuminen

Kirjanpidossa ylivoimaisesti eniten turhaa aikaa kuluu puuttuvien kuittien/laskujen perään kyselemiseen sekä epäselvien tapahtumien selvittämiseen, joten yrittäjä itse voi vaikuttaa paljonkin kirjanpidon kustannuksiin toimittamalla oikeat tositteet.

Alv- ilmoitus on annettava kirjanpitokuukauden jälkeistä kuukautta seuraavan kuun 12. päivä mennessä, (suomeksi ilmoitus toukokuun tapahtumista tulee antaa 12.7. mennessä), joten luvattoman kauan ei kannata antaa kuittien olla hävöksissä. Mikäli joku jää puuttumaan, siitäkin selviämme yhdessä!

Yleinen tilitoimiston hintataso ei ole vakio, hinnat vaihtelevat, mutta sen olen tullut perehdyttyäni huomaamaan, että moni edullista palvelua mainostava ei kuitenkaan loppujen viimeksi ole niin edullinen. Yllättäen hinta saattaa nousta monista pienistä asioista. Sopimusta tehdessä kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, mitä kirjanpitopalvelu pitää sisällään. Toisaalta edullinen kirjanpito voi tarkoittaa myös sitä, että se ei välttämättä ole laadukasta. Itse haluan tarjota parasta ja yksilöllistä palvelua kohtuullisella hinnalla!

 

  • Kuukausittain

    • Ostolaskut
    • Myyntilaskut
    • Maksuhuomautukset/perintäkirjeet (alkuperäinen on myös oltava)
    • Pankkikorttiostojen kuitit
    • Käteiskuitit
    • Tiliote verkkopankista
    • Maksukorttipalvelun raportti
    • Käteiskassan kassakirja (päiväkohtainen, päivitettävä kerran viikossa, laatijan allekirjoittama)
    • Verotiliote
    • Kausiveroilmoituksen antavat arvonlisäverovelvolliset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat sekä satunnaiset työnantajat silloin, kun he ovat maksaneet palkkoja
    • Kausiveroilmoitus on annettava myös silloin, kun on peritty ennakonpidätyksiä tai lähdeveroja

    Lisätietoa arvonlisäveron ilmoittamisesta

    Palkanmaksaja ilmoittaa tiedot kohdekautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä sähköisesti ja 7. päivään mennessä paperisena

  • Laki

    Eduskunnassa joulukuussa 2015 hyväksytyt kirjanpitolain muutokset tulivat voimaan 1.1.2016. Voimaantulosäännöksen mukaan uutta kirjanpitolakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudella, joka alkaa 1.1.2016 tai sen jälkeen.
    Aiemmin kirjanpitolaki on vaatinut, että tilinpäätösasiakirjoista tehdään sidottu tasekirja, uudessa kirjanpitolaissa ei ole mainintaa tasekirjasta. Tilinpäätösasiakirjoja ei enää ole pakko tulostaa paperille ja sitoa kirjaksi, eli kirjanpidon ja tilinpäätöksen tiedot voidaan arkistoida kokonaan sähköisesti. Tilinpäätös tulee edelleen allekirjoittaa, mutta allekirjoituksetkin voidaan nykyään hoitaa ja arkistoida sähköisesti.

    Helpotuksia

    Pien- ja mikroyrityksille tulee lisäksi muitakin helpotuksia tilinpäätösvaatimuksiin. Eniten helpotuksia tulee mikroyritysten luokkaan kuuluville liikkeen- ja ammatinharjoittajille. Lähes kaikki toiminimi-yritykset ovat uuden kirjanpitolain mukaan mikroyrityksiä.

    Kirjanpitolain mukaan kyseessä on pienyritys, kun päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta:

    • taseen loppusumma 6.000.000 euroa
    • liikevaihto 12.000.000 euroa
    • tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

    Kirjanpitolain mukaan kyseessä on mikroyritys, kun päättyneellä ja sitä edellisellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta:

    • taseen loppusumma 350.000 euroa
    • liikevaihto 700.000 euroa
    • tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

    Mikroyritys-toiminimi
    Mikäli toiminimi-yrittäjän elinkeinotoiminta pysyy mikroyrityksen raja-arvojen sisällä ja tilikautena on kalenterivuosi, niin kirjanpitolain mukaan tilinpäätöstä ei ole pakko tehdä enään lainkaan.
    Käytännössä kirjanpitoon on kuitenkin tehtävä kirjauksia, joita yleensä kutsutaan tilinpäätöskirjauksiksi: mm. poistot, verojaksotukset, varastojen muutokset, lomapalkkojen jaksotukset jne. Tilinpäätöskirjaukset ja uuden tilikauden avauskirjaukset ovat näin ollen edelleen tarpeen, jotta kirjanpito saadaan toteutettua oikein ja että kirjanpidosta saadaan tarvittavat tiedot mm. veroilmoituksen antamista varten. Ts. se, ettei tilinpäätös ole pakollinen tarkoittaa käytännössä vain sitä, että ei tarvitse laatia erityisiä tilinpäätösasiakirjoja eikä tilinpäätöksen liitetietoja.
    Mikäli toiminimen tilikausi on jokin muu jakso kuin kalenterivuosi tai mikäli elinkeinotoiminnan kokoluokka ylittää mikroyrityksen rajan, niin silloin on laadittava virallinen tilinpäätös kuitenkin.
    Yhtiömuotoiset mikroyritykset
    Osakeyhtiöt, osuuskunnat, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat kirjanpitovelvollisia aina. Osakeyhtiön tilinpäätöksestä säädetään sekä osakeyhtiölaissa, että kirjanpitolaissa ja näistä molempia lakeja on noudatettava. Esim. tilanteessa, jossa osakeyhtiölaki vaatii yhtiön raportoinnilta jotain, mikä ei kirjanpitolain mukaan ole välttämätöntä, on osakeyhtiölakia kuitenkin noudatettava. Lain mukaan osakeyhtiön on siis vuosittain laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus. Vaikka yhtiöllä ei olisi toimintaa, niin kirjanpito ja tilinpäätös on laadittava.

    Uusi kirjanpitolaki tuo kuitenkin helpotuksia pienyritysten ja mikroyritysten kokoluokissa oleville yhtiöille, sillä tilinpäätöksen liitetiedoissa ei enää vaadita niin paljon tietoja kuin aikaisemmin. Myöskään paperista, sidottua tasekirjaa ei enää tarvitse tehdä osakeyhtiöissäkään. Tilinpäätös on kuitenkin edelleen allekirjoitettava. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on myös toimitettava tilinpäätöksensä kaupparekisteriin julkaistavaksi, niin kuin tähänkin asti on tullut toimia, eli kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.

  • Tilinpäätöksen tietojen pitää antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen taloudellisesta asemasta. Lain mukaiseen tilinpäätökseen kuuluvat myös liitetiedot.

    • Liitetietojen antamisvelvollisuus riippuu yrityksen koosta ja yhtiömuodosta.
    • Vähiten liitetietoja on pienessä toiminimessä. Myös poistot ilmoitetaan tilinpäätöksen yhteydessä.
    • Eniten liitetietomääräyksiä on isosta konserniyhtiöstä, josta voi joutua antamaan useita kymmeniä liitetietoja.
    • Osakeyhtiön liitetietoina ilmoitettavia tietoja ovat esimerkiksi tiedot poistoista, oman pääoman muutoksista, henkilöstöstä, henkilöstökuluista sekä siitä, miten paljon yritys on luovuttanut omaisuuttaan velkansa vakuudeksi.
    • Osakeyhtiön on myös ilmoitettava tiedot annetuista rahalainoista osakkeenomistajille, johdolle tai näiden lähisukulaisille.
    • Henkilöyhtiön taas on ilmoitettava mm. yhtiömiesten yhtiöpanostietoja sekä miten se on vastuussa yhtiömiehensä veloista tai mitä velkoja tai saatavia yhtiöllä on yhtiömiehiltä.
    • Tilinpäätöstietoihin siis liittyy mahdollisten toimintakertomuksen ja rahoituslaskelman lisäksi paljon muitakin tietoja, jotka eivät tulostu automaattisesti varsinaisesta kirjanpidosta vaan on laadittava erikseen.
  • Tilinpäätöksen katsotaan olevan valmiiksi laadittu, kun osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallitus, henkilöyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet, yksityisliikkeen omistaja tai ammatinharjoittaja itse ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen.

  • Tasekirja oli käytössä ennen lakimuutosta, mikä koskee 31.12.2016 jälkeen laadittuja tilinpäätöksiä. Tasekirja oli aina säilytettävä alkuperäisenä ja sidottuna paperilla. Lakimuutoksen jälkeen tilinpäätösasiakirjoja ei enää ole pakko tulostaa paperille ja sitoa kirjaksi, eli kirjanpidon ja tilinpäätöksen tiedot voidaan arkistoida kokonaan sähköisesti. Tilinpäätös tulee edelleen allekirjoittaa, mutta allekirjoituksetkin voidaan nykyään hoitaa ja arkistoida sähköisesti.

    • Kirjanpitokirjat sekä käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä.
    • Kirjanpitokirjoja ovat esimerkiksi tilinpäätös, tase-erittelyt, pääkirjat ja päiväkirjat sekä muut kirjanpitokirjat.
    • Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto sekä muukin mahdollinen liiketapahtumia varmentava kirjanpitoaineisto on säilytettävä Suomessa vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

    Kirjanpitokirjojen tarkennuksia

    • Päiväkirja eli peruskirjanpito, aikajärjestys
    • Pääkirja eli pääkirjanpito, asiajärjestys
    • Osakirjanpitojen pääkirjat
    • Osakirjanpitojen päiväkirjat, sisältäen esim. myyntireskontran päiväkirjan, laskupäiväkirjan ja suorituspäiväkirjan

     

    • Toimintakertomus on tilinpäätökseen liittyvä erillinen liite. Pienten kirjanpitovelvollisten ei tarvitse laatia toimintakertomusta ja tämä sääntö koskee myös pieniä osakeyhtiöitä.
    • Osakeyhtiön on kuitenkin aina esitettävä tilinpäätöksessään ne tiedot, joita osakeyhtiölaki toimintakertomukselta edellyttää, tiedot voi ilmoittaa liitetiedoissa otsikolla: Osakeyhtiölain tarkoittamat toimintakertomustiedot.
    • Jos toimintakertomus halutaan pienessä yhtiössä laatia, on huolehdittava siitä, että se täyttää kaikki kirjanpitolainsäädännön ja muiden lakien asettamat tarkat vaatimukset. Toimintakertomuksessa on mm. arvioitava kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja samoin kuin sen taloudellista asemaa ja tulosta.
    • Tase-erittelyiden laatiminen kuuluu lain mukaisen tilinpäätöksen tekemiseen, tase-erittelyt eivät ole julkisia.
    • Tase-erittelyissä on yksityiskohtaisesti lueteltu jokaisen taseen tilin sisältö omaa pääomaa lukuunottamatta
    • Esimerkkinä myyntisaamiset-tilin erittelyn tulee sisältää tiedot jokaisesta laskutetusta laskusta, josta ei ole tilinpäätökseen mennessä ennättänyt tulla suoritusta. Erittelyyn listataan maksajan nimi, päiväys laskulle, paikkakunta, laskun numero ja summa euroina. Erittelyt tehdään kaikkien tasetilien sisällöstä.
    • Tase-erittelyt allekirjoitetaan. Yrityksen johto on vastuussa siitä, että tilitoimistolla on tarpeelliset ja oikeat tiedot erittelyiden tekemiseen. Esimerkiksi varaston arvon (vaihto-omaisuuden) tase-erittely syntyy tehtävästä varaston inventoinnista.
    • Vaihto-omaisuuden tase-erittelyn tekeminen tarkoittaa varaston inventointia. Varaston inventoiminen oikeaan arvoonsa on tärkeää, sillä varaston arvon muutos edellisen tilinpäätöksen inventoinnista kirjataan tuloslaskelmaan suurentamaan tai pienentämään yrityksen tulosta.
    • Varaston inventaarion laatii aina yrittäjä, eli kirjanpitovelvollinen ja varmentaa tekemänsä inventoinnin allekirjoituksellaan.
    • Jos varastossa olevan samanlajisen tavaran hankintahintaa on vaikea selvittää, voidaan käyttää viimeisintä hankintahintaa ja kertoa sillä varastossa olevien tavaroiden määrä.
    • Varasto eli vaihto-omaisuus inventoidaan arvonlisäverottomin hankintahinnoin tai tätä alhaisempia todennäköisiä hankintahintahintoja käyttäen.
    • Inventaarin tarkoitus on saada taseeseen varastolle todellinen arvo, jonka perusteella varaston muutos voidaan laskea.
    • Lasketulla varaston muutoksella korjataan tuloslaskelman ostomenoja, jotta tilikaudelle kohdistuisivat vain tilikauden myyntejä vastaavat ostot.
    • Tilikauden aikanahan kirjanpitoon kirjataan kaikki ostot kulumassa olevan tilikauden kuluiksi, ja näitä kirjauksia sitten viimeistään tilinpäätöksessä oikaistaan ”varaston muutoksella”, jotta saataisiin mahdollisimman todenmukainen kuva tuloksesta.
    • Useana vuonna tuloa tuottamaan hankitun omaisuuden: koneet, kalusto, laitteet, autot, rakennukset jne. ostot kirjataan menoksi kirjanpitoon suunnitelman mukaisina poistoina eli vähitellen sen mukaan miten ne tuottavat tuloja seuraavina vuosina.
    • Elinkeinoverolaki antaa vuosittaiset maksimipoistomäärät, kirjanpidon poistomäärä voi erota veroilmoituksella annettavista tiedoista.
    • Tämä käyttöomaisuus, joka taseessa ilmoitetaan ”Pysyvät vastaavat” kohdassa, on aktivoitu ostohetkellään taseeseen eli ei täten vaikuta tilikauden tuloslaskelmaan ennen kuin poistoja tehtäessä
      Tilikauden kuluiksi ei saa merkitä ostoja, jotka antavat voittoa useampana tilikautena.
    • Olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteet huomioon ottaen voidaan vähäarvoisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot kuitenkin kirjata kirjanpidossa kokonaisuudessaan käyttöönottotilikauden kuluksi, vaikka niiden odotetaan tuottavan tuloa useamman tilikauden aikana.
    • Kirjanpidossa vähäarvoiseksi katsottavalle hankinnalle ei voida asettaa euromääräistä rajaa. Vähäarvoiseksi katsottavan pysyvien vastaavien hyödykkeen suuruutta voidaan arvioida kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuden ja pysyvien vastaavien kokonaismäärän perusteella. Lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon se, että tilinpäätöksen tulee aina antaa oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
    • Käytännössä kuitenkin on suositus, että alle 800 euron kertaosto voidaan kirjata tilikauden kuluksi, vaikka olisikin odotettavissa voittoa useampana tilikautena. Lisäksi yhteissumman raja näille kertapoistona tehtäville ostoille on 2 500 euroa.
    • Tilinpäätöksen oikeellisuuden varmistamiseen liittyy tilinpäätöspäivän saldovahvistusten hankkiminen ja liittäminen tilinpäätösaineistoon.
    • Tilinpäätöksessä pitää pankkitilien ja lainojen saldojen olla pankista saatavien vahvistusten mukaisia. Samoin pyritään saamaan muille oleellisille saamisille ja veloille ulkopuolinen vahvistus.
    • Tilintarkastus on osa yrityksen valvontajärjestelmää. Niin sanotut pienet yhtiöt (oy, ay, ky, osuuskunta) on vapautettu tilintarkastuksesta (1.7.2007 alkaen). Tilintarkastaja voidaan jättää siis valitsematta, jos päättyneellä ja sitä edelliseltä tilikaudella ei täyty yksikään tai täyttyy vain yksi seuraavista kolmesta ehdosta:
    1. taseen loppusumma yli 100 000 euroa
    2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
    3. ja palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä
    4. asunto-osakeyhtiölain mukaisissa yhtiöissä edellytetään lisäksi, että huoneistoja on alle 30
    • Toiminimien ja yksityisliikkeiden ei tarvitse valita tilintarkastajaa.
    • Sen sijaan tilintarkastus on pakollinen säätiöissä ja yhdistyksissä sekä niissä osakeyhtiöissä, kommandiittiyhtiöissä, avoimissa yhtiöissä ja osuuskunnissa, jotka ylittävät edellä mainittuihin rajoihin liittyvät säännöt.
    • Tilintarkastajan valitsee yrityksen ylin päättävä elin, esimerkiksi osakeyhtiössä omistajia edustava yhtiökokous. Tilintarkastajaksi on valittava hyväksytty eli auktorisoitu tilintarkastaja HT, KHT tai JHT.
    • Yhdistyksiin voidaan valita muukin kuin auktorisoitu tilintarkastaja, tällöin puhutaan toiminnantarkastajasta.
    • Tilintarkastuskertomuksessa lausutaan siitä, antaako tilinpäätös ja toimintakertomus (mikäli laadittu) oikeat ja riittävät tiedot, ja ovatko toimintakertomus ja tilinpäätös ristiriidattomia.
    • Vaikka vuonna 2007 voimaan tullut tilintarkastuslaki vapauttaa kokonaan tilintarkastuksesta kaikkein pienimmät yhtiöt ja osuuskunnat, tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
    • Jos alussa mainitun pienen yhteisön yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä on määräys tilintarkastajan valitsemisesta, tilintarkastaja on kuitenkin valittava tai tehtävä tilintarkastajamääräykseen muutos.
    • Tilintarkastuslaissa ja yhteisölaeissa voi olla tilintarkastajalle pätevyysvaatimuksia. Esimerkiksi vähintään yhden tilintarkastajan tulee olla KHT, jos kyseessä on yleisen edun kannalta merkityksellinen yhteisö (PIE-yhteisö, Public Interest Entity, esim. julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhteisö ns. listayhtiö, vakuutus- tai luottolaitos)yhteisön tai säätiön päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista:
      • tase yli 25 000 000 euroa
      • liikevaihto yli 50 000 000
      • henkilöstö keskimäärin yli 300.
    • Tilintarkastuksen voi suorittaa vain tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Lain mukaiset HT-, KHT- ja JHT-tilintarkastajan ammattinimikkeet ovat suojattuja. Nimikkeitä saavat käyttää vain ko. hyväksynnän saaneet ja Patentti-ja rekisterihallituksen ylläpitämään tilintarkastajarekisteriin merkityt henkilöt ja tilintarkastusyhteisöt.
    • Tilintarkastusalan perustutkinto on HT-tutkinto
    • Perustutkinnon jälkeen tilintarkastaja voi erikoistua yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksiin (KHT-tutkinto) sekä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksiin (JHT-tutkinto).

© Copyright 2014 - Kirjanpitosi.fi